Kultsu oli perjantaina Ruokolahden herra voittamalla RPS Lionsin selvin numeroin. Päävalmentaja kutsui joukkueen peliesitystä kypsäksi ja erityistä iloa punamustille toi pitkän linjan laitapuolustaja Ville Vanttajan kautta aikain ensimmäinen maali miesten jalkapallosarjoissa.
Kultsulaisten takaraivossa saattoi jyskyttää kevätkierroksen RPS-ottelun saamattomuus hyökkäyspelissä, tai sitten ei. Kausi on edennyt ja joukkueen peli kehittynyt siinä samalla. Nyt Kultsun otteissa oli sellaista liikettä ja monipuolisuutta, joka uupui vielä joukkueiden ensimmäisessä kohtaamisessa. Vaikka RPS sai kulmapotkun heti ottelun alussa ja pääsi puskemaan pallon nuoren maalivahdin Samuli Janssonin näppeihin, ei Kultsu vaikuttanut kovinkaan hermostuneelta tai epävarmalta. 12. minuutin kohdalla Kultsu sai vapaapotkun läheltä keskialuetta. Panu Peräkylän antama vapari pomppi maalin kulmalla olleelle kapteeni Mikko Tieliselle, joka jatkoi pallon maaliin.
Kun ottelua oli pelattu vajaa puoli tuntia, Kenny Abubakaria rikottiin rangaistusalueella pilkun arvoisesti. Rangaistuspotkua ampumaan asettui Miko Lötjönen, joka teki Kultsun johdoksi 0-2. RPS pelasi erittäin defensiivisesti ja usein kotijoukkueella oli koko joukkue omalla puolustusalueellaan pallon alla. Pallonhallinta oli Kultsulla eikä Lions päässyt ollenkaan vaarallisiin vastahyökkäyksiin. 77. minuutilla laitapuolustaja Ville Vanttaja pääsi nokikkain RPS-veskarin kanssa ja onnistui viimeistelyssään. Maali katkaisi lopullisesti ruokolahtelaisten selkärangan. Kultsun leirissä ilo oli ylimmäillään, sillä jo kymmenisen kautta miesten jalkapallosarjoja tahkonnut Vanttaja oli tehnyt juuri ensimmäisen maalinsa koskaan aikuistasolla. Kultsulla oli muutamia muitakin maalipaikkoja, mutta lisäosumia ei enää nähty. Jansson sai melko helposti toisen peräkkäisen nollapelin tililleen ja Kultsu otti kolme pistettä mukaansa Joutsenoon.
Ville Vanttaja, miltä se tuntui, kun sait pallon RPS:n verkkoon? Kerro omin sanoin siitä, miten maali syntyi.
Ville Vanttaja: Maalin jälkeen oli mahtava fiilis, oikeastaan vähän epätodellinen. Törmäsin vastustajan veskariin, joten kaaduin selälleni ja huomasin miten joukkuekaverit tulivat onnittelemaan. Tuntui aidosti sille, että ensimmäinen maali oli muillekin iso juttu. Maalista muistan sen verran, että kuljetin noin 20 metrissä palloa kohti keskustaa, pelasin pienen syötön Kennylle ja jatkoin juoksua boksiin. Kennyn pieni nosto oli täydellinen ja pääsin kasvokkain maalivahdin kanssa. Päätin pitää pään kylmänä ja sijoitin pallon vasurilla takanurkkaan. Maalivahti siinä satutti vähän itseään, mutta se ei kai ollut mitään vakavaa. Rehellisesti sanottuna, tuo oli juuri sellainen maali, jonka olisin halunnut tehdä: Kombinaatiopelillä vastustajan muoto auki ja sijoitus vasurilla.
Oliko maalin tekeminen ollut sinulla pitkäänkin toivomuslistalla? Ja nähdäänkö loppukaudella entistä maaliahneempi Ville Vanttaja Kultsun peleissä?
Ville Vanttaja: Maalinteko on tietysti iso osa jalkapalloa ja varmasti tuottaa ne suurimmat mielihyvän tunteet. Laitapuolustajana maalipaikkoja siunaantuu vähemmän, vaikka hyökätä on yleensä saanutkin. Ainahan sitä miettii, että joko nyt olisi oma vuoro! Nyt se sitten vihdoin tapahtui. Paljon olen kyllä asiasta aina pelikavereille vitsaillut, joten ehkä nyt oli viimein aikakin. Kyllähän tuohon maalinjälkeiseen tunteeseen jää helposti koukkuun. Tarkoituksena on hoitaa ensin pelisuunnitelman mukaiset velvoitteet hyvin, mutta voin luvata, että lisää maalipaikkoja nähdään vielä!
Vastuuvalmentajan kommentit
Saku Pesonen: RPS-peli oli tosiaan kypsä esitys. Vastustaja pelasi juuri sillä tavalla kuin odotimmekin. Tiedettiin, että siellä on paljon jätkiä pallon alla koko ajan. Piti olla aktiivinen ja löytää niitä välejä, joissa onnistuttiin ihan hyvin. Kolme maalia ja nolla omissa niin se on ihan hyvä. Jos verrataan kevään peliin niin oltiin aktiivisempia ja otettiin vastuuta lähellä boksia. Saatiin luotua maalipaikkoja ja oli tsäänssejä useampiinkin maaleihin. Peli meni kuitenkin suunnitelman mukaisesti.
Miten hankalaa on pelata joukkuetta vastaan, jonka kaikki pelaajat ryhmittyvät omalle puolustusalueelle?
SP: Kyllä, ainahan se on hankala pelata silloin, kun vastus ryhmittyy alas koko joukkueella. Syöttötilaa, pelitilaa on vähemmän. Se tarkoittaa, että pitää olla kärsivällinen ja pallottomien pitää tehdä liikkeitä. Välillä tietysti on laitettava suoraviivaisempaakin palloa, kun vastustaja ei ole ehtinyt vielä ryhmittyä alas. Onnistuttiin niissä ihan hyvin. Pelin loppu meni vähän pelailuksi, kun vastustaja ei pystynyt aiheuttamaan vaaraa.
Kultsu pelaa seuraavan ottelunsa lauantaina 3.9 kello 17 Joutsenon keskuskentällä, jolloin vastaan tulee STPS Savonlinnasta.