Kultsun uudessa juttusarjassa jututetaan entisiä Kullervon pelimiehiä, jotka ovat tehneet oman osansa joutsenolaisen jalkapallon menestyksen eteen! Aloitetaan pitkän linjan kultsulaisesta, Jyrki ”Jysky” Peräkylästä.
Jysky oli ihmeissään tästä kunniasta. ”Miten niin aloitat minusta, mikset vaikka Valtosen Hannusta!?”, kommentoi haastateltava. Mutta juttuun päästiin.
Milloin aloitit Kullervossa?
Jyrki Peräkylä: Olin 7 tai 8-vuotias kansakoululainen, kun aloitin Kullervon jalkapallokoulussa.
Milloinkas tämä tapahtui?
Mie oon ´62 syntynyt, niin se on ollut siinä 70-luvun vaihteessa!
Jysky muistelee lähteneensä Kullervon junnutoimintaan mukaan ”kesän mittaisen jalkapallokoulun” jälkeen. Pelitoimintaa oli lähinnä lähialueiden hiekkakentillä, mutta Jysky muistaa päässeensä joskus myös Keskuskentän nurmellekin.
Joutsenon Kullervon edustusjoukkue kutsui 16-vuotiaana B-juniorina:
Valtosen Raunon kanssa oltiin samalla riparilla, ja Rane oli jo silloin edustusjoukkueen mukana, mie pääsin seuraavana vuonna.
Ensimmäiset edustusjoukkueen ottelunsa Jysky pelasi 17-vuotiaana 1970-luvun lopulla, kun Kullervo oli noussut Kakkosdivisioonaan.
Mutta mikä oli Jyskyn pelipaikka ja vaihtuiko se peliuran aikana? Näin mies kertoilee:
Miehän olin junnuvuodet enimmäkseen laitahyökkääjä tai laitalinkki. Parikymppisenä edarissa Mäkelän Pekka ilmoitti minulle, että ”Jysky sinä olet vasen pakki”, kun joukkueella oli pelaajapula. En ollut ikinä pelannut sitä paikkaa.
Evästykseksi uudelle pelipaikalle riitti valmentajan ohjeistus: ”Tiedät miten hyökkääjät ajattelevat ja ajattele mitä ne tekevät niin osaat pelata pakkina”, kertoo Jysky Mäkelän sanoneen.
Sen jälkeen olin pääsääntöisesti vasen pakki, joskus saatoin olla alakerran keskustassakin, ja joskus olin winger. Eli viiden alakerralla jos pelataan niin se, joka juoksee kuin päätön kana alas ja ylös. Nouseva pakki. Mutta pääsääntöisesti olin vasen pakki, eli joukkueen tyhmin mies!
Jyskyn pelit Ykköseen nouseessa Kullervossa päättyvät 1990-luvun alussa polvivaivoihin:
Ei ollut tarkoitus lopettaa, mutta polvet hajosivat. Viides polvileikkaus vakuutti minut, että Ykkösessä on liian kova tahti, kommentoi ex-puolustaja. Sen jälkeen Jysky pelasi vielä muutaman kauden Joutseno Unitedissa Kolmosta ja Nelosta, jonka jälkeen pelikengät jäivät lopullisesti naulaan. Mutta Jyskyn ura valmentajana oli alkanut jo heti Kullervon pelien loputtua. Kuten Jysky kertoo, valmennus alkoi niin, että kun syksyllä ilmoitin lopettavani jalkapallon pelaamisen niin jo talvella valmensin ´81-syntyneitä junnuja.
Jysky on sanojensa mukaan ”valmentanut 21 vuotta”. Taukovuosia tuli omien lasten ollessa pieniä: Silloin olin aika paljon sivussa. Maatilan pyörittäminen ja pienet lapset olivat sellainen yhdistelmä. Sitten kun Panu täytti kuusi, niin lähdin takaisin mukaan.
Jyskyn valmennusura jatkui 1999 syntyneen palloilusukupolven koutsaamisella, josta tapahtui siirtymä Pepon ja Kultsun yhteisjoukkueen valmentajaksi viideksi vuodeksi. Kaksi vuotta kului Pepon, kotkalaisen PeKan ja Kultsun pelaajista muodostetun yhteisjoukkueen peräsimessä. Tuolta ajalta Jysky muistaa mainita pääsyn 16 parhaan joukkueen joukkoon C-nuorten SM-lopputurnauksessa. Kyseisten vuosien Jysky muistelee olevansa valmentaja-aikojensa kiireisimpiä: silloin piti miettiä, että onko tässä mitään päätä tai häntää! Tuntui etten ole ikinä kotona.
Seuraavaksi Jysky otti vastuulleen Kultsun kakkosjoukkueen valmentamisen. Hän luotsasi kaksi kautta Kolmosessa pelannutta kakkosjoukkuetta. Tämän jälkeen Jysky kuului Jukka Korhosen valmennustiimiin Kultsun edustusjoukkueessa. Monessa punamustassa touhussa mukana ollut Jysky on kuulunut myös 2010-luvun puolivälistä saakka Kultsu FC:n johtokuntaan.
Kerrohan Jysky vielä arviosi Kultsun sarjasijoituksesta, tuleeko nousu?
Sanotaan näin, että materiaali ja valmennus antaa nousuun mahdollisuuden, vastaa Kultsuikoni.
Jyskyn vaiheita ylös kirjatessa voi vain todeta, että Jysky on aina ollut ja tulee olemaan Kultsun mies!